Pt100/Pt1000 vastuslämpömittarit

Miten Pt100/Pt1000-vastuslämpömittarit on rakennettu?

Teollisuuskäytössä Pt100/Pt1000-resistanssilämpömittarit ovat tavallisesti mittaussisäkkeitä, jotka asennetaan liitäntäpäähän ja asianmukaisiin suojakomponentteihin. Sähköinen liitäntä tehdään suoraan liitäntäpäässä. Lämpömittarin helposti vaihdettavaa yksikköä kutsutaan mittauslisäkkeeksi, joka koostuu sopivasta materiaalista valmistetusta johtimesta tai kaapelista ja jonka herkässä päässä on yksi tai useampi Pt100/Pt1000-platinamittausvastus. Mittauksessa voidaan käyttää suojataskua, joka kiinnitettynä suoraan mittauspisteeseen mahdollistaa lämpötilamittarin korjaukset ja säädöt ilman että prosessi joudutaan keskeyttämään.

Pt100/Pt1000 -vastuslämpötilamittareista saa myös kaapelianturimallin. Näissä liitinkaapeli on asennettu suoraan lämpötilamittarin metalliseen osaan.

Miksi Pt1000 eikä Pt100?

Se, käytetäänkö lämpötila-anturia Pt100 vai lämpötila-anturia Pt1000, riippuu sovelluksesta. Prosessiteollisuudessa Pt100-lämpötila-anturit ovat maailmanlaajuisesti käytetyin ja yleisin vastusanturityyppi. On kuitenkin sovelluksia, joissa Pt1000-lämpötila-antureiden käyttö on järkevää. Näin ollen esimerkiksi kaksijohdinliitännässä Pt1000-lämpötila-antureiden käyttö on eduksi Pt100-lämpötila-antureihin nähden, koska tässä tapauksessa kaapelin pituuden vaikutus kokonaismittausvirheeseen on vain murto-osa Pt100-antureiden vastaavasta. Jopa paristokäyttöisissä lämpömittareissa Pt1000-lämpötila-anturin suurempi nimellisvastus vaikuttaa myönteisesti laitteen energiataseeseen. Tästä johtuen paristot kestävät pidempään, mikä johtaa pidempiin huoltoväleihin ja alhaisempiin käyttökustannuksiin. Kun käytetään Pt1000-lämpötila-antureita, on varmistettava, että jatkokäytössä oleva arviointielektroniikka pystyy todella käsittelemään Pt1000-signaalia. Moderneissa lämpötilasäätimissä tai näyttölaitteissa näin yleensä on, anturin tulon ollessa vapaasti konfiguroitavissa.

Miksi vastuslämpömittarit on kalibroitava säännöllisesti?

Ajan mittaan jokainen mittauslaite näyttää muuttuvia mittausarvoja. Tämä johtuu siitä, että välineet vanhenevat mekaanisten, kemiallisten tai lämpöjännitysten vaikutuksesta. Kalibroinnin avulla tämä voidaan havaita ajoissa. Siksi on tärkeää kalibroida Pt100/Pt1000-vastuslämpömittarit säännöllisin väliajoin.

Lämpötilan mittauslaitteiden kalibrointi eroaa olennaisesti paineen mittauslaitteiden kalibrointimenettelystä. Usein lämpömittarit kalibroidaan vain yhdessä kiinteässä pisteessä. Tämä voi olla esimerkiksi veden kolmoispiste. Pt100/Pt1000-lämpötila-antureiden kalibroinnissa niiden yleensä hyvin tunnettua ominaiskäyrää siirretään alas- tai ylöspäin, jotta lämpötilan mittauslaite näyttää oikean arvon kiintopisteessä.

Teollisuuslämpömittarit kalibroidaan yleensä laadukkaammalla mittauslaitteella. Tämä tehdään usein upotuskylvyillä tai uuneilla. Heti kun Pt100/Pt1000- vastuslämpömittareiden ja kylpynesteen välillä on saavutettu terminen tasapaino, testikappaleiden näyttöä (tai lähtösignaalia) verrataan vakiolämpömittarin näyttöön. Tämä skenaario on hyvin suosittu erityisesti paikan päällä, jossa käytetään kuivakalibraattoreita.

Lisätietoja kalibroinnista WIKA:ssa saat palvelualueeltamme.